SIIS EI VOI OLLA TOTTA!!!

Nyt kävi iso moka ja muuten todella iso!!!

kaikki mitä mä olen puhelimella tänne kirjoittanut ja lisännyt kuvia niin nyt on hävinnyt!!!
poistin kuvia puhelimesta niin ne sitten postui myös täältä blogista!

olen tosi pettynyt :(

tietämätön vaikka tietää

Täytyy nyt ihmetellä ihmisten juttelua tai juttelomuutta ;) <- mikä sana?

ihmettelen kun joku ihminen on ihan tietämätön asiasta vaikka tiedän että hän kyllä tietää sen ihan varmasti.
onko se vain sitä ettei halua a) olla mukamas tietoinen
                                              b) haluaa olla kiinnostunut mitä minä kerron
                                              c) on vain niin tyhmä!

kerron yhden esimerkin:
olin toisessa huoneessa ja kuulin kun kaksi ihmistä keskusteli yhdestä asiasta... ihan normaalia ei salassa olevaa asiaa. Minä tiesin jo siitä ja oli onnellinen hänen puolesta ( he siis keskustelivat yhdestä ihmisestä jonka minä tunsin ja keskustelivat mitä hänelle on tapahtunut.... siis iloinen asia!
He eivät siis tienneet että minä kuulin kun he keskustelivat!

meni muutama tunti ja minä otin puheeksi tämän asian tämän toisen henkilön kanssa (joka siis oli hän joka kertoi toiselle ihmiselle tästä asiasta9...
kerroin että olen kyllä iloinen tämän yhden ihmisen puolesta kun hänellä kävi niin hyvä tuuri ja kerroin vähän sitä asiaa.
niin eikö tää ihminen ihmetellyt että mitä on tapahtunut?
no minä siinä ihmettelin mielessäni että mikä tää nyt on, mutta kerroin sitten puolihuolimattomasti että joo näin on käynyt... niin tämä ihminen ihmetteli että aijaa no onpa kiva juttu...
ei siis sanallakaan maininnut että joo tosi kivaa.... ja tuntui ettei ole edes iloinen tämän ihmisen puolesta ja oli niin kuin ei olisi ikinä kuullutkaan koko asiasta...

Mukikakut ja ponit

Tyttäreni sai myöhästyneen synttärilahjan tädiltään. Kaksi kirjaa mukikakuista. Toinen makeat ja toinen suolaiset.
Heti sitten illalla kun paketti päivällä postissa tuli niin oli pakko kokeilla.
flikka teki appelsiinikakku ja päärynäkakku.
en tiedä oliko liian pieni muki, mutta ne kakut pursuivat yli mukin mikrossa.
Hyvää ne olivat kun söi tuoreelta. jos ne jäivät mukiin niin ne kuivuvat helposti siihen.
niin kyllä ohjeessakin muistutetaan.

poika tuli koulusta tänään niin heti alkoi puhe että mä haluan tehdä mukikakun.
tuttu soitti mulle niin en saanut juteltua kunnolla kun poika kävi vähän väliin höpöttää mukikakku, mukikakku, mukikakku.... koska saan tehdä mukikakun.

no vihdoinkin aloitimme... poika luki ohjeet ( ekaluokalla ) ja haki tavarat pöydälle. Minä katsoin että mitat on oikein ja ohjasin koska sekoitetaan.
hienosti osasi tehdä.
ja mukikakut on helppo tehdä kun ne kaikki sekoitetaan mukiin missä se sitten paistetaankin. Vain rasvaa varten tarviit toisen pienen astian että saat sulatettua sen mikrossa ensin.

ja mikrossa koko komeus on vain puolitoista minuuttia!!!

 

 

Mä niin rentoudun ponien seurassa. Olen sen huomannut että jos olen vähän kireä niin kun menen poneja hoitamaan niin jaksan taas hymyillä.

Ponit on vaan niin ihania ja varsinkin meidän "vanhus" Dora <3  

Sotkua leipomista kutomista

Miksi siivoaminen on niiiin vastenmielistä? Tai no mulle ainakin ;-)
Mieluummin kudon tällähetkellä kuin siivoilisin.
Tässä näette kuvia olohuoneesta ja kutomuksista. Tuo punainen on iidalotan koulun sukkaa ja itselläni on kesken vanttuut ja sukat.
Viljamilla on keskeneräiset legojutut olohuoneen pöydällä ja on tuonut lisäpöydänkin että saa levittää lisää tavaraa.
Keittiössä Iidalotta ystävänsä kanssa tekemässä mutakakkua!!

Ponit karkuteillä

Hermot menee!!! Ruokaa on mutta silti pitää mennä läpi aidan. Noita aitoja pitää korjata usein ja aina!!
Kesällä lankoja on kolme. Mutta nyt kun lunta tupruttaa niin se alin lanka pitää kaivaa lumen alta ja siirtää ylemmäs. Sormet jäässä ahertaa. Sitten kun yrittää kiristää lankaa niin naps irti poikki lanka!!!

No lapset teki eilen torstaina ihanan söpön lumiukon ja yhdessä lasten kanssa teimme lumilyhdyn. Ihanaa kun on lunta :-)

Ponien lenkkeily meidän tapaan

Talvi ja lumi!!! Me rakastamme sitä ja meidän poni pojat rakastaa myös!!
Me käydään meidän pellolla lenkillä ponien kaa.
Haemme tarhasta iivanan ja pleikkari seuraa meitä vapaana ja kun pääsemme pellolle niin päästämme myös iivanan vapaaksi. Pojat juoksee riehuu ja käyvät usein meidän luona kun saavat meiltä herkkuja.
Minulla tyttärelleni ja pojilla oon mahtava fiilis lenkin jälkeen. Kaikki on ollut kivaa ja ketään ei ole pakotettu mihinkään. Kiitos talven ja lumen ♡

Talven eka hiihtolenkki!

Ihana luminen ja aurinkoinen päivä! Viime talvi oli niin vähäluminen ettei oltu suksien päällä lainkaan.
katselimme pojalle monot ja sukset sauvoineen ja löysimmekin. Kiitos siskolleni joka toi viime vuonna kahdet sukset ja sauvat meille <3
monot oli vähän isot, mutta meni kun laittoi villasukat monoihin.
läheisellä leirintäalueella on kuulemma ladut painettu että pääsee hiihtää. mehän harrastamme murtomaan hiihtoa. minä en nyt ainakaan osaa luistella suksilla ja poika ei ole opitellut kun kukaan ei osaa opettaa.
Mietimme jo ladulla että jos otettais selvää että pääsiskö sellaiseen opetteluryhmään...

saavuimme leirintäalueelle ja päätimme että kierrämme ensin pitemmän reitin ja sitten lyhkäsemmän. åpitemmällä reitillä on isoja ala että ylämäkejä. niitä on kiva laskea... ainakin viimeksi kun olimme ;)

lähdimme ekaa mäkeä ylös ja siinä meni jonkinmoinen latu reunassa. sitten tuli eka alamäki ja latua ei enää näkynyt vain painettua luistelurataa!!
Viljami lähti ensin laskee ja minä perässä aika pian. viljami kaatui ja minä menin viljamin suksien päältä ja kaaduin sen jälkeen. ja nauroimme!
nousimme ylös ja jatkoimme matkaa. Tuli toinen alas mäki ja siinä minä menin ekaksi ja mäki meni hyvin minun osalta.
Aika muuten kauhea laskea mäkeä ilman latua.... sukset menee tiesminne... ja jalat leviää ja yrittää siinä sitten pysyä pystyssä.
Viljami tuli mäkeä alas ja kaatui, nousi ylös ja kaatui taas.... sukset osottaa sinne tänne ja maa kutsuu peppua :) !

ylämäet meni hienosti ja kummatkin jaksoi kavuta ylös suksien kanssa kaikki mäet.
alamäet oli hurjia pelottavia mutta kaikki laskimme suksien kanssa... välillä kyllä ehdotin viljamille että oikastaan tota polkua pitkin mutta viljami ei halunnut.

ja vihdoin ja viimein tuli viimeinen mäki autolle huh huh helpotus.

lähdimme sitten kiertää pikkulenkkiä ja iloksemme siellä oli koko matkan latu. siellä oli myös mäkiä mutta ne oli pienempiä paitsi viimeinen mäki :)

mä kaaduin siinä ja aika kovasta vauhdistakin :(
viljami ei kaatunut. eli meillä kävi niin että matkan aikana viljami kehittyi laskuissa mutta minä menin huononpaan suuntaa ;)

mutta reissu oli kiva ja päätimme että huomenna sunnuntaina menemme uudestaan mutta lupasimme yh´destä suusta että menemme vaikka kaksi kertaa pienemmän reitin :)